Kevyen liikenteen väylä

Vuolenkosken nauhamaista kylänraittia komistaa maantien vieressä kulkeva pyörätie. Se on Vuolenkosken kevyen liikenteen väylä. Kyläläisten oma lempilapsi, suurten ponnistelujen tuloksena synnytetty, positiivista fiilinkiä ja me-hengellä ruokittua ylpeyttä kantava talkoopyörätie. Se on Vuolenkosken kevytväylä!

Vuolenkoskella oltiin jo 90-luvulla pohdittu kevyen liikenteen väylän tarpeellisuutta raskaan liikenteen lisäännyttyä. Kun tielaitos suunnitteli Vuolenkosken sillan korjaamista tai uusimista keväällä 1998, oli kyläläisten kanta jyrkkä ja yhtenevä: uutta siltaa ei tarvita, jos ei tule pyörätietäkään. 

Kylän tapaan täällä päin ei jääty toimettomiksi, vaan kyläläisillä oli aivan omanlaisensa ratkaisuehdotus liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kylällä oltiin valmiita tekemään kevyen liikenteen väylä Huutotöyryltä Ylä-Järvistentien risteykseen omin voimin.  Kyseessä oli siten noin kolmen kilometrin mittainen pyörätie. Rahoitusapua päädyttiin hakemaan EU:lta hankerahoituksen muodossa. Kylältä kerättiin suunnittelutyöryhmä asian vireille laittamiseksi.

Valmistellun hankesuunnitelman mukaan Vuolenkosken kevyen liikenteen väylään laskettiin tarvittavan rahaa kaikkiaan runsaat n. kaksi miljoonaa markkaa. Tiepiiriltä tarvittiin mm. maapohjan lunastuksen sekä työnjohdon ja valvonnan kustantamiseksi n. 700 000 markkaa. Kunnalta laskettiin tarvittavan n. 250 000 markkaa. Myös suunnitteluista koituvat kustannukset laskettiin menevän kunnalle. Käytännössä kylän osuus suunnittelussa oli 20 000 markkaa. Tuolloin huhtikuussa 1999 kylän tekemän työn arvoksi laskettiin n. 350 000 markkaa. Sen lisäksi kylä laittoi omaa rahaa 150 000 markkaa. Kylän väen suunniteltiin hoitavan kaikki käytännön rakentamiseen liittyvät työt omilla kalustoillaan. Maanajotalkoita sponsoroi Weckman Steel ja Maatalous-Kesko. EU:lta laskettiin tarvittavan hankerahoitusta 500 000 markkaa, jonka hakeminen tehtiin Tielaitoksen toimesta. Kylän esityksessä talvikunnossapito sitouduttiin hoitamaan kustannuksitta ensimmäiset viisi vuotta. 

Kesällä 1999 rävähti käyntiin hurmoksellinen talkoohenki ja kevyen liikenteen väylän rahoittamiseksi järjestetty tapahtumien kimara. Kylän ensimmäinen väylän rahoittamiseksi järjestetty tapahtuma oli huutokauppa kesätorirannassa, joka oli jymymenestys; kassaan kilahti miltein 10 000 markkaa! Vuolenkoskella järjestettiin mm.  Härkäjuhlat pelimanneineen ja tansseineen, sadonkorjuulounas, joulukonsertti, tukkitalkoot sekä torikahvitus ja arpajaiset. Kaikki nämä kevyen liikenteen väylän hyväksi. Lisäksi kylän seurat kantoivat kortensa kekoon tekemällä lahjoituksia. Samoin teki moni yksityinen henkilö.

Todelliset rakennustyöt ampaisivat käyntiin lukuisten moottorisahojen laulaessa Vuolenkoskentien varressa, kun kylänraitin varrella järjestettiin ensimmäiset, yhteiset puunkaatotalkoot. Etelä-Suomen Sanomat uutisoivat tuolloin tammikuun 9. päivä vuonna 2000 talkootoimin aloitettua pyörätien tekoa otsikolla "Vuolenkoskelaiset ovat tosissaan". Ja totta vie, niinhän täällä oltiin! Vuolenkoskella kun ei ole tavattu talkoista laskea leikkiä, talkoissa sen sijaan leikinlasku ja hurttihuumori ovat olleet aina mukana. Ensimmäisissä puunkaatotalkoissa 8.1.2000 oli mukana yli 50 kyläläistä. Kylän asukaslukuun suhteutettuna määrä on valtava.

Vuolenkoskelaiseen tyyliin täällä tehtiin eikä meinattu. Kyläläisten maanajotalkoot alkoivat 17.7.2000 kestäen kaksi täyttä viikkoa. Joka päivä riitti väkeä traktoreineen maanajossa. Talkoolaisten muonitus hoidettiin vapaaehtoisvoimin Seuratalolla, väki varaili ruokavuoroja, jolloin pääsi kestittämään talkoosakkia. Elokuussa 2000 varmistui EU-rahoitus. Rahoituksen varmistuminen oli suoranainen sensaatio, sillä EU-rahoitus tuli kevyen liikenteen väylälle täysimääräisenä. Kyläläisten vikkelää toimintaa oman kylän asioiden hyväksi kuvaa hyvin eräs aikataulullinen yksityiskohta. Kun tietoimituksen alkukokous pidettiin 14. syyskuuta vuonna 2000, oli väylän pintamaista ajettu jo kolmeneljäsosaa. Työt etenivät kokonaisuudessaan niin hyvin, että väylä saatiin jo joulukuussa murskepinnalle ja käyttökuntoon tulevaksi talveksi. 

Vuoden 2000 loppupuolella Vuolenkoskelta kantautui poikkeuksellinen myynti-ilmoitus: Lunasta itsellesi oma valopylväs. Kevyen liikenteen väylän työryhmän ja Iitin kunnan teknisen toimen kanssa käydyissä neuvotteluissa tultiin siihen tulokseen, että päällystettä vailla oleva uusi pyörätie ansaitsee valaistuksen koko matkalle. Koska kunnalla ei ollut mahdollisuutta kustantaa koko valaistusta, päädyttiin valopylväitä myymään 3000 markan kappalehintaan. Kaikki 90 pylvästä myytiin alta aikayksikön. Todellisuudessa pylväitä myytiin 91, eräs herra halusi ostaa pylvään, mutta kaikki valotolpat olivat jo myyty. Täten väylälle myytiin erään valopylvään juurelle pylvästä kannatteleva tukitolppa. Tämä kertomus kuvastanee sitä tahdonvoimaa ja osallistumisen halua, joka kylällä vallitsi niin vakituisten, vapaa-ajanasukkaiden kuin satunnaisten kylässä kävijöidenkin keskuudessa.

Kesällä 2001 kevyen liikenteen väylä sai asfalttipinnan ja elokuussa päästiin juhlimaan uuden väylän avajaisia. Kevyen liikenteen väylän avajaispäivä perjantaina 17. elokuuta vuonna 2001 oli kylällä ikimuistoinen. Lämpöasteita oli 26 ja koko taivaan täydeltä porottavat auringon säteet olivat valmiita vastaanottamaan iloiset juhlijat. Komeat ja täynnä raskaan työn loppuun saattamisen riemua olleet kyläjuhlat keräsivät noin 400 kyläläistä, kesäasukasta ja yhteistyökumppania. Vuolenkoskella oli aihetta juhlaan. Unelmasta oli tullut totta. Kylänraitin halki kulki nyt uusi kevyelle liikenteelle suunnattu "pikitie", jonka aikaansaaminen oli kaikille kyläläisille kunnia asia. Kevyen liikenteen väylä -projekti keräsi satoja tukijoita kylältä ja lähialueelta, satoja talkoolaisia sekä joukon tyytyväisiä pieniä kyläläisiä, joilla oli nyt turvallinen koulutie, jota kävellä. Kun projekti saatiin päätökseen kertyi tuhansista talkootunneista myös rahallisesti arvokas panostus. Kyläläisten oman rahoituksen osuudeksi laskettiin peräti 900 000 markkaa!

Kun kevyen liikenteen väylä -projektiin ryhdyttiin, oli työryhmällä ja kylällä yksi ensisijainen tavoite: kouluun oli saatava kolmas opettaja. Kevyen liikenteen väylä -projektin nähtiin parantavan myös kylän vetovoimaisuutta turvallisena ja miellyttävänä paikkana asua ja elää. Tämän myötä kylälle toivottiin ja uskottiin tulevan myös uusia asukkaita. Niin myös kävi. Vuolenkosken väkiluku on pitkäjänteisen kylä- ja talkootyön voimalla kasvanut. Tämän päivän Vuolenkoskella elää n. 470 asukasta. Se on n. 60 enemmän kuin vuonna 2000, jolloin kevyen liikenteen väylä -projekti oli juuri käynnistynyt. Kaiken kukkuraksi kylän väkiluvun kasvaminen toi vuolenkoskelaisille mieluisan uutisen viime vuonna 2013: kouluun saatiin kolmas, vakituinen opettaja. Uurastus kannatti,  kylän tavoite oli täyttynyt.

 

 

 

Jaa Facebookissa