Mekin asumme täällä!

Paulan ja Aleksin tarina

”Oli lottovoitto muuttaa tänne”


Paula ja Aleksi muuttivat Pohjois-Iittiin, Koskenniskaan vuonna 2008, kun sopiva koti löytyi sattumalta kylältä. Aikaisemmin pariskunta asui aivan Porvoon keskustassa pienessä yksiössä. Molemmilla oli ollut pitkään halu päästä maalle ja sopivaa kotia, jossa voisi pitää myös eläimiä, etsittiinkin ahkerasti. Lähistöllä olevat talot ja tontit eivät kuitenkaan ”kolahtaneet” ja tuntuivat myös hinnaltaan kovin arvokkaita. Internetissä heidän silmiin osui ihan sattumalta pieni, ihastuttava vanha maatila, joka tuntui molemmista heti omalta. Kaupat tehtiinkin melko nopeasti ja pariskunta pääsi muuttamaan omaan kotiinsa.

Paula ja Aleksi näkevät kylän hyvänä ja turvallisena paikkana lapsen kasvaa. Tänä päivänä Paulan ja Aleksin kodin pihalla kirmaa koirien, lampaiden, kanojen ja hevosten lisäksi kaksi tytärtä, Lili 4 vuotta ja Mila 1 vuotta. Ainoa ikävä puoli on kylän läpi ajava rekkaliikenne.

Aktiivisina ihmisinä Paula ja Aleksi löysivät nopeasti mukaan kylän toimintaan. Aleksi on ollut tuttu näky yhteisissä jalkapallo- ja sählyharjoituksissa, kuten myös nuorteniltojen valvojana Seuratalolla. Paula taasen kerää kimpsut ja kampsut aina joka toinen keskiviikko tyttöjen kanssa ja lähtee ”perheiden pysäkkiin” tapaamaan toisia lapsia ja vanhempia välillä askartelun ja välillä leikin lomassa, mitä milloinkin keksitään.

Perhe onkin kokenut kylän ilmapiirin avoimeksi, jonka vuoksi mukaan lähteminen oli helppoa. ”Täällä ei erotella alkuasukkaita ja uudempia tulokkaita. Jokainen saa taaplata tyylillään.”

Kylä ei ollut Paulalle ja Aleksille ennestään tuttu, mutta molemmat kertovat kotiutuneensa nopeasti. ”Oli lottovoitto muuttaa tänne. Tämä on tuntunut kodilta jo yli viisi vuotta!”, kommentoi Aleksi, joka kylällä tunnetaan paremmin nimellä ”Allu”. Perhe on myös kokenut naapuriavun kullanarvoiseksi monenlaisissa käytännön haasteissa ja puuhissa. ”Ei ole sellainen olo, että olisi pulassa. Aina saa apua, kun haluaa ja tarvitsee.”, kertoo puolestaan Paula. Kyläläisiin Paula tutustui helposti työskennellessään päiväkodissa ja koululla. Kylällä vallitsevan lasten kasvatuksen Paula kertoo havainneensa hyväksi. Lapset opetetaan toimeliaiksi pienestä pitäen. Lapset ovat mukana talojen ja tilojen askareissa - puuhommissa, autonkorjauksessa, traktorin kyydissä pellolla ja keittiössä leipomassa. He oppivat käytännön osaajiksi ja ennen kaikkea itsevarmoiksi ja epäonnistumista pelkäämättömiksi saadessaan tehdä ja kokeilla monenlaista aikuisten rinnalla. Paula kertoo itsekin oppineensa kylässä asuessaan ihan uuden asenteen: "Kaikki hoituu. Asioista ei tehdä ongelmaa, vaan toimeen tartutaan. Murehtiminen ja märehtiminen ovat turhaa. Jos ei jotakin osaa, niin aina löytyy joku joka voi neuvoa. Ja aina löytyy joku joka kiskoo autosi ojasta".


 

 

 

 

 

(Kuvat Paula Seppä)

Pirjon ja Jussin tarina

"Vuolenkoskella on hyvä olla ja elää"

Oli helmikuinen kuulas alkuilta, kun Pirjo ja Jussi istahtivat alas ja palasivat muistoissaan parin vuoden takaiseen aikaan hieman ennen juhannusta. Tuolloin uusi omakotitalo oli juuri valmistunut Koskenrannan kaava-alueelle, ja oli aika muuttaa uuteen kotiin.

Vuolenkoski oli kylänä ja työpaikkana Pirjolle ja Jussille entuudestaan tuttu kymmenen vuoden ajalta vuodesta 1988 alkaen. 2011 oli jälleen aika palata kylälle, kun Jussi aloitti uudemman kerran koulun opettajana ja rehtorina. Pari vuotta myöhemmin myös Pirjo tuli kylälle opettajaksi koulun muututtua kolmiopettajaiseksi.

Salpausselän kaunis luonto, hyvät kulkuyhteydet lähikaupunkeihin, työpaikka ja kyläyhteisö ovat syitä asuinpaikan valinnalle.

Pirjolle ja Jussille luontoarvot ovat tärkeitä. Muun muassa ulkoilua ja liikuntaa harrastava pariskunta kokee Vuolenkosken tarjoavan erittäin hyvät puitteet myös vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Kymijoki vesistönä, pienen Salpausselän harjut ja vaihtelevat peltomaisemat ovat kaunista suomalaista luontoa.” Täällä sielu lepää”, toteaa Pirjo miettiessään ympäröivän luonnon tarjoamia maisemia ja puitteita.

Erityisen tyytyväisiä Pirjo ja Jussi ovat kylän ilmapiiriin. ”Täällä eletään ja voidaan hyvin. Ihmisistä välitetään aidosti”, Pirjo kertoo tyytyväisenä. Yhdessä tekeminen ja talkoohenki ovat osa vuolenkoskelaista arkea. Vaikka Jussille ja Pirjolle kylän tapahtumissa ja tempauksissa mukana oleminen on tärkeää ja mukavaa ajanvietettä, tuo pariskunta esille myös osallistumisen toisen puolen. Osallistua voi, mutta kenenkään ei ole pakko. Täällä ihmiset hyväksytään sellaisina kuin jokainen on. Jussin ja Pirjon mieltä lämmittää kylän kokonaisvaltainen kehitys vuosien saatossa, sekä kylän väkiluvun kasvu. ”On hienoa, että kuluneiden vuosien aikana kylälle on muuttanut niin paljon uusia lapsiperheitä ja asukkaita.”

Mirvan ja Matin perheen tarina

 

 

 

 

 

 

Purhojen perhe asuu Sainionmäen rinteessä, perheen isän rakentamassa talossa, josta on komeat näköalat kymelle ja kylän keskustaan päin. Perheen isä, Matti on kylältä kotoisin, kun taas perheen äiti, Mirva on Asikkalasta, Hillilän kylästä. Lapsista vanhin, 15-vuotias Marko muutti kylään äitinsä mukana vuonna 2004, ja nuorimmaiset  Ronja, Roosa ja Reeta ovat syntyneet Mirva ja Matti Purhon perheeseen Vuolenkoskella.

Mirva on kokenut kotiutuneensa miehensä kotikylälle hyvin. Kyläläiset ottivat hänet uutena asukkaana hyvin vastaan. ”Minut toivotettiin tervetulleeksi kukkien kanssa, ja rotinakorit tuotiin lasten syntymän aikoihin”. Päijät-Hämeen keskussairaalassa sairaanhoitajana työskentelevä Purho onkin jo aktiivisesti päässyt mukaan yhteisön toimintaan. Perheen äiti on mukana muun muassa kyläyhdistyksessä, VPK:n nais- ja ensivasteryhmän toiminnassa sekä kantritanssiryhmässä naapurikylässä Kimolassa.

Myös rakennusalalla toimiva Matti on ollut nuoruudesta lähtien aktiivisesti mukana kylän vapaapalokunnan toiminnassa. Mirva kokee, että Vuolenkosken - Koskenniskan kylä on aktiivinen ja tehtäviä tarjolla. ”Joskus joutuu jopa vähän toppuuttelemaan, että ehdinköhän kaikkea.”

Mirva on tällä hetkellä kyläyhdistyksessä sihteerinä ja kertoo kyläyhdistyksen toivottavan uudet tulijat aina tervetulleiksi kylälle. Kyläyhdistyksellä on nimittäin aina tapana viedä joulun alla vanhuksille paketit, ja samassa yhteydessä lahjan saavat myös vuoden aikana kylälle muuttaneet. Samalla tervehditään heitä ja kysellään, onko kaikki hyvin, kertoo Mirva. Viehättävä yksityiskohta kylän lahjoissa on, että koululaiset piirtävät niitä varten paperipussit, jotka täyttyvät paikallisista tuotteista.

Mirva ja Matti kokevat, että Vuolenkoski on turvallinen paikka lapsille, täällä ei tarvitse pelätä ketään. Kaikki tuntevat kaikkien lapset, ja jos joku pyörii liian kauan kylillä, voivat vanhemmat sanoa että menehän välillä kotiin syömään, Matti Purho kuvaa. Vanhemmat kokevat myös kyläkoulun arvokkaaksi asiaksi Vuolenkoskella, joka halutaan säilyttää.  ”Lapsia riittää, lisää tulee koko ajan. On paluumuuttajia ja uusmuuttajia. Yleensä tulijoilta löytyy jokin side kylään. Myös monet kesämökkiläiset siirtyvät vakituisiksi asukkaiksi”, Purhot kertovat. Se, että kaikki tuntevat kylällä toisensa, on turvallista lapsille”, näin Mirva ja Matti tiivistävät lapsiperheen fiilikset kylällä asumisesta.

Tuoreen vuolenkoskelaisperheen tarina

"Minnehän tämä tie vie..?" Näin miettii motoristinainen 2000-luvun alussa ja kääntyy kohti Vierumäen Urheiluopistoa. Vartin ajettuaan hän havahtuu kauniiseen maalaismaisemaan, järvinäköalaan, keltaisiin koulu- sekä myllyrakennukseen. Kylä jää naisen mieleen.

Eletään kesää 2012 ja samainen, perheellinen nainen on matkalla Repovedelle patikoimaan.
"Hei, mutta mikäs paikka tämä on, näyttää tutulta..olen käynyt täällä..
Me ollaan jo jonkun aikaa etsitty sitä oikeaa paikkaa.."
Voisiko se olla tämä..?
Me halutaan maalle, jossa lasten on hyvä kasvaa ja jossa on ihmisiä, elämää, talkoohenkeä..."

Vanhojen Traktoreiden Vetokisat kesällä 2012 vakuuttaa naisen perheineen lopullisesti. Yhteydenotto kyläyhdistykseen ja pian perhe on jo kylällä tutustumassa asuntoon, seuranaan kylän aktiivi ja alakoulun rehtori. Kylän rannassa käydään yhdessä ihastelemassa vedessä lipuvia joutsenia. Vastaanotto tekee perheeseen lähtemättömän vaikutuksen.

Reilun vuoden kylällä perheensä kanssa asuneena nainen käyttää ahkerasti kyläkaupan palveluita, hakee tuoreita jauhoja myllystä ja nauttii maalla asumisesta täysin siemauksin! Aina motoristin kylänraitilla kohdatessaan hän muistaa oman ensikosketuksensa Vuolenkoskeen ja hymyilee.

Vuolenkosken kyläyhdistys ry
19160 Huutotöyry

puh. 0440 255 044
kylayhdistys@vuolenkoski.fi


Pankkiyhteys:

FI80 5069 1540 0005 80

Kyläpiste palvelee

Ma - pe        9 - 17            La    9 - 15

Palvelut:

Ma                kosmetologi ajanvarauksella

Ti                  hieroja ajanvarauksella

Ke, to, pe    parturi-kampaaja ajanvarauksella,


Yhteystiedot:

Puhelin         044-788 7878 (aukioloaikoina)

Osoite          Vuolenkoskentie 1442
                   19160 Huutotöyry

Sijaintisi: Vuolenkoski / Asuminen
Jaa Facebookissa